Haastattelut »

Markku Saari – Kehitysjohtaja, Kouvolan Seudun Osaamiskeskus

Venäjän-kaupan merkitys Kouvolan seudulle ja sen Osaamiskeskukselle on tullut yhä tärkeämmäksi. Sadantuhannen asukkaan Kouvolan seutu on liittoutunut harjoittamaan elinkeinopoliittista Venäjä-yhteistyötä muiden kaakkoissuomalaisten kaupunkikeskuksien kanssa nk. St. Petersburg Corridor-ohjelman (2007-2013) puitteissa. Se tarkoittaa Pietarin kaupungin ja Leningradin lääninhallinnon kanssa harjoitettavaa kolmikantayhteistyötä yhdessä valituissa kehittämissektoreissa, joita ovat:

• ympäristö
• matkailu ja hyvinvointi
• business
• logistiikka
• innovaatiotoiminta

Käytännön työ tapahtuu erillisten projektien avulla, joissa hyödynnetään muun muassa Euroopan Unionin tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. 

Yhteistyön käytännön toiminnasta (projekteista) ja niiden tuloksista tiedottaminen on erittäin tärkeää sekä em. yhteistyöalueella sisäisesti että ulospäin. Tällä hetkellä tiedottaminen on liian pirstaloitunutta ja usein sisällöltään sellaista, jota tavalliset ihmiset eivät ymmärrä. Puhutaan nk projektislangista, jossa tiedottamisen perusviesti hukkuu outoihin sanoihin ja käsitteisiin. Usein samat sanat ymmärretään Venäjällä toisella tavalla kuin Suomessa. Esimerkiksi sana projekti (project) merkitsee teille venäläisille suunnitelmaa. Sen sijaan suomalaisille se tarkoittaa konkreettista toimenpidettä, jolla on alku ja loppu. Voimme vain kuvitella, millaisia ongelmia tästäkin sanasta on käytännössä syntynyt vuosien varrella.

Venäläisten tiedotusvälineiden osalta suomalaiset ovat tottuneet käyttämään Venäjälle kohdistetussa viestinnässään paperisia tiedotusvälineitä, kuten sanoma- ja aikakauslehtiä. Tästä onkin seurannut usein paljon ongelmia, koska Venäjällä sähköiset tiedotusvälineet, kuten radio ja TV ovat paljon tärkeämpiä kuin Suomessa. Suomessa ei oikein ymmärretä, että olosuhteet viestinnän kannalta ovat Venäjällä aivan toisenlaiset kuin täällä Suomessa.

Ongelmia on syntynyt myös siitä, ettei venäläisillä tiedotusvälineillä ole tarjota länsimaalaisittain luotettavia ja puolueettomia tilastoja siitä, kuinka niitä luetaan/käytetään ja kuinka suuria niiden todelliset levikit/kuulija- ja katsojamäärät ovat.

Rajalla jaettavat ilmaislehdet olivat vuosia hyviä tiedotusvälineitä kohdistettaessa markkinointiviestintää venäläisille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Nykyään niiden merkitys on olennaisesti vähentynyt.

Koskien toivomuksia tiedottamisen suhteen niin yksittäistä ja helppoa kertaratkaisua ei ole näköpiirissä. Sen sijaan paljon on tehtävissä, jos suomalaiset ja venäläiset tiedotusvälineet harjoittaisivat nykyistä enemmän operatiivista ja jatkuvaa yhteistyötä niin uutistarjonnassa kuin – ja erityisesti – markkinointiviestinnän (mainonnan) sektorilla. Tässä suhteessa tarvitaan uudentyyppisiä kaupallisin periaattein toimivia yhteistyöorganisaatioita, jotka ottavat hoitaakseen voimakkaasti kasvavan yhteistyön synnyttämiä viestinnän tarpeita.

Viime aikoina erilaisia yhteistyöportaaleja on perustettu runsaasti sekä Suomessa että Venäjällä. Internet on ilman muuta tulevaisuuden tiedotusväline. Sen toimivuus on jatkossa kuitenkin riippuvainen siitä, miten maittemme ihmisten välistä kielimuuria voidaan madaltaa ja jopa murtaa. Tarvitaan nykyistä huomattavasti parempaa keskinäistä kommunikointikykyä. Pelkkä kieliosaaminen ei riitä. Teknologioita ja muita monikanavaisuutta hyödyntäviä viestintätaitoja tarvitaan – ja niitä onkin saatavilla, jos niitä vain osataan hyödyntää. Kulttuurierojen huomioiminen viestinnässä on keskeistä.

Samalla tavalla ymmärrettävät käsitteet sekä vapaan demokratian pelisääntöjen mukainen itsenäinen ja riippumaton journalismi suomalais-venäläisessä yhteistyössä on perusratkaisu pitkällä tähtäimellä.

2.00

Kommentit:

Ei kommentteja