Haastattelut »

Hannu Hernesniemi
Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy/
Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA

Venäjän taloudellisen kasvun myötä maasta tulee Suomen tärkein kauppakumppani. Tällä hetkellä tämä asema on Saksalla, mutta Venäjä on lähes saavuttanut Saksan.

Suomella on paljon sellaista tuotantoa, jota Venäjä tarvitsee uudistaakseen teollisuuttaan ja infrastruktuuriaan. Me teemme koneita ja laitteita metsätalouteen ja metsäteollisuuteen, kaivoksille ja metallinjalostamoihin, energiasektorille, puhelinoperaattoreille ja logistiikan tarpeisiin, esimerkiksi jäänmurtajia ja matkustajalaivoja sekä nosto- ja siirtolaitteita. Myös rakennustarvikkeiden ja -tekniikan vienti on merkittävää.

Suomalaisten yritysten investoinnit Venäjälle ovat jo nyt suhteellisen suuret. Suomalaiset investoinnit Venäjällä työllistävät jo vähintään 30 000 ihmistä. Investoinnit laajenevat maantieteellisesti. Luoteis- ja Keskisen Venäjän jälkeen on vuorossa Volgan federaatiopiiri. Toistaiseksi investointeja on tehty voittopuolisesti Venäjän kasvavien markkinoiden takia, mutta tulevaisuudessa myös pyritään viemään Venäjältä maailmanmarkkinoille. 

Tiedottaminen on erittäin tärkeää talouden kasvulle. Yritykset saavat markkinoista suhteellisen paljon tietoa asiakkaidensa ja liikekumppaneidensa kautta. Viennin ja tuonnin sekä investointiprojektien kautta saatava tieto on ensiarvoisen tärkeää.
Varsinkin toiminnan alkuvaiheessa, kun vientiä aloitetaan ja investointia suunnitellaan, tarvitaan runsaasti yleistä markkinatietoa esimerkiksi tulojen ja kulutuksen suuruudesta eri alueilla ja niiden kasvusta. Omien tietolähteiden lisäksi yritykset tarvitsevat näistä systemaattista tietoa myöhemminkin. Luotettavia talousennusteita Venäjän taloudesta ei ole tarjolla.
Tärkeä alue ovat myös lainsäädäntö ja erilaiset määräykset. Venäjän säännöksistä pitäisi olla vähintään englanninkielellä kattavasti ja tuoreeltaan informaatiota. Liian usein yrityksille monet Venäjän uudet säännökset tulevat yllätyksinä. Toinen tärkeä osa-alue ovat julkiset hankinnat, joista myös ulkomaisten yritysten pitäisi saada tietoa ajoissa niin, että ne ehtisivät osallistua tarjouskilpailuihin.

Tärkeitä systemaattisen seurannan tietolähteistä suomalaisille yrityksille ovat Suomalais-venäläinen kauppakamari, Finpro sekä jotkut kaupalliset sivustot kuten Compiler. Uutisseurannassa tärkeitä ovat tietysti lehdet kuten Talous-Sanomat, Kauppalehti ja Helsingin Sanomat.

Syvällisempää tietoa haetaan tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen julkaisuista. Venäjää koskevaa tutkimusta tekevät Etla, Suomen Pankki, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu.
Kun yritykset tekevät investointeja, ne tietysti käyttävät suomalaisten, venäläisten ja kansainvälisten konsulttitoimistojen palveluja saadakseen juuri omia tarpeitaan vastaavia selvityksiä.

Haluaisimme tietysti, että lehdistö kertoisi nykyistä enemmän tutkimuslaitosten tutkimustuloksia. Omassa tiedonhankinnassamme tärkeää olisi esimerkiksi saada systemaattisia katsauksia ulkomaalaisten yritysten toiminnasta Venäjällä ja katsauksia venäläisten yritysten toiminnasta. Eri Venäjän alueista pitäisi saada myös enemmän asiatietoa. Venäjä ei pääty Moskovaan ja Pietariin.

Mielestäni InfoFin.ru-portaalin sivuilla suomalaiset yritykset haluavat varmaankin kertoa tuotteistaan ja markkinointiverkkonsa kehittymisestä Venäjällä. Useimmiten ne myös julkaisevat uutisia tekemistään investoinneista. Suomalaisyritysten julkaisemien uutistiedotteiden kääntäminen venäjänkielelle olisi hyvä alku.

Usein suomalaiset ovat monien muiden maiden yrityksiä vaatimattomampia uutisoinnissaan. Jos amerikkalainen yritys ilmoittaa tekevänsä 100 miljoonan investoinnin, on syytä parin vuoden kuluttua tarkistaa, tekivätkö he investoinnin ja kuinka suuri se oli. Suomalainen yritys tekee ilmoittamansa investoinnin ja toiminnan kuluessa sijoittaa tasaisesti esimerkiksi voittovaroista investointiin.

3.00

Kommentit:

Ei kommentteja