Haastattelut »

Venäjän ja Suomen kauppa- ja talousyhteyksien tila

Venäjän ja Suomen suhteiden peruselementtinä on kaupallis-taloudellinen yhteistyö. Sen pohjana on 20. päivänä tammikuuta v. 1992 tehty Venäjän Federaation Hallituksen ja Suomen Tasavallan Hallituksen välinen sopimus kaupasta ja talousyhteistyöstä. Suhteissaan maat pitävät myös ohjeenaan v. 1994 allekirjoitettua EU:n ja Venäjän välistä Kumppanuus- ja yhteistyösopimusta, jonka mukaan Venäjän ja EU-maiden kaupalle annetaan vastavuoroisesti suosituimmuusasema.

Vuonna 2006, samalla tavalla kuin edeltävinäkin vuosina, Venäjän ja Suomen kaupallis-taloudellista yhteistyötä koskevat asiat olivat keskeisellä sijalla Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Suomen presidentin Tarja Halosen tapaamisissa (G8-huippukokouksen puitteissa Pietarissa vuoden 2006 heinäkuussa, EU-maiden epävirallisessa huippukokouksessa Lahdessa 20. päivänä lokakuuta v. 2006 ja EU-Venäjä huippukokouksen puitteissa Helsingissä 24. päivänä marraskuuta v. 2006), sekä Venäjän Federaation Hallituksen Puheenjohtajan Mikhail Fradkovin ja Suomen Pääministerin Matti Vanhasen tapaamisissa (18-19. päivänä huhtikuuta v. 2006 Oulussa ja Helsingissä ”Venäjän talouspäivät” –foorumin puitteissa ja 29. päivänä marraskuuta v. 2006 Moskovassa).

Vuonna 2006 Venäjän ja Suomen kauppa säilytti tavaravaihdon kasvun positiivisen dynamiikan, joka on ollut havaittavissa vuodesta 2000 alkaen.

Venäjän ja Suomen kaupan kehitys vuosina 1992 – 2006
(Suomen tilastotietojen mukaan)
(miljoonaa dollaria nykyisissä hinnoissa) 

	Tavaravaihto		Venäjän vienti		Venäjän tuonti
	Hinta	%	Hinta	%	Hinta	%
1992	2167	-18,0	1494	-10,0	673	-33,0
1993	2429	+ 12,1	1370	- 8,3	1059	+ 57,3
1994	3588	+ 47,7	2050	+ 49,6	1538	+ 45,2
1995	4068	+ 13,4	2133	+ 4,0	1935	+ 25,8
1996	4716	+ 15,9	2239	+ 7,7	2477	+ 28,0
1997	5401	+ 14,5	2412	+ 7,7	2989	+ 20,7
1998	4711	- 12,8	2127	- 11,8	2584	- 13,6
1999	3998	- 15,1	2286	+ 7,5	1712	- 33,8
2000	5165	+ 29,2	3181	+ 39,1	1984	+ 15,9
2001	5571	+8,0	3064	-4,0	2507	+26,0
2002	6351	+13,7	3398	+10,8	2953	+17,2
2003	8860	+37,0	4938	+45,3	3922	+32,8
2004	12028	+35,7	6615	+33,9	5413	+38,0
2005	15290	+27,1	8145	+23,1	7145	+31,9
2006	17539	+14,7	9736	+19,5	7803	+9,2

Lähde: Suomen tullin tilastotiedot vastaavilta vuosilta.

Venäjän ja Suomen kaupan kehitys vuosina 2000 – 2006 
(Venäjän Federatiivisen tulliviraston tietojen mukaan)
(miljoonaa dollaria nykyisissä hinnoissa)

	Tavaravaihto		Venäjän vienti		Venäjän tuonti
	Hinta	%	Hinta	%	Hinta	%
2000	4062	+ 20,8	3104	+ 28,6	958	+ 1,2
2001	4398	+8,3	3113	+0,3	1285	+34,1
2002	4454	+1,3	2935	-5,7	1519	+18,2
2003	6164	+38,4	4319	+47,1	1845	+21,5
2004	8157	+32,3	5825	+34,9	2332	+26,4
2005	10751	+31,8	7651	+31,3	3100	+32,9
2006	13199	+22,8	9201	+20,3	3998	+29,0

Lähde: Venäjän Federatiivisen tulliviraston tiedot vastaavilta vuosilta.

Viime vuosina Suomi on kuulunut perinteisesti Venäjän tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Vuonna 2006 se oli päässyt seitsemännelle sijalle Venäjän kauppavaihdossa Euroopan Unionin maiden kanssa (osuus 5,7%). 

Venäjä on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita. Vuoden 2006 lopputulosten mukaan Venäjä oli päässyt kolmannelle sijalle Suomen viennissä osuudella 10,1% Saksan ja Ruotsin jälkeen ja ensimmäiselle sijalle Suomen tuonnissa osuudella 14,1%, Suomen ulkomaankaupan kokonaisvolyymissä Venäjä on päässyt toiselle sijalle osuudella 12,0% Saksan jälkeen (12,5%).

Venäjän ja Suomen ulkomaankauppavaihdon kasvuvauhti on edelleenkin korkea – vuonna 2006 kasvu dollareissa (Suomen tilaston mukaan) oli 14,7% ja kauppavaihdon arvo oli 17 539 miljoonaa dollaria. Samalla Venäjän vienti on kasvanut 19,5% , sen ollessa 9736 miljoonaa dollaria ja suomalaisten tavaroiden tuonti on kasvanut 9,2%, sen ollessa 7803 miljoonaa dollaria. Venäjän tavarakaupan ylijäämä oli 1932 miljoonaa dollaria.

Suomeen suuntautuvan Venäjän viennin kasvu vuonna 2006 liittyi Venäjän tärkeimpiin tavaratoimituksiin, ennen kaikkea raaka-aineiden ja energialähteiden toimituksiin, joiden osuus Venäjän viennissä Suomeen oli 88%, samalla raaka-aineiden ja energialähteiden osuus oli 66,3%.

Polttoaineiden ja raaka-aineiden vallitsevuus Venäjän viennissä on edellyttänyt erittäin alhaisen vientitoimitusten erilaistamisen asteen. Venäjän viennin keskittymisen taso suppeaan energiatuotteiden ryhmään on yhä kasvanut; öljyn ja öljytuotteiden osuus Venäjän viennistä Suomeen on noin 50%. Öljyn maailmanhintojen kasvulla oli merkittävä rooli öljyn ja öljytuotteiden viennin hinnan nousussa vuonna 2006. On todettava, että v. 2006 katteen kasvu öljyn viennistä Suomeen oli hidastunut verrattuna vuoteen 2005 ja se oli 10% (v. 2005 – 42%).

Venäjän päävientituotteet Suomeen ovat öljy ja öljytuotteet – 49,1% (kasvu 9% verrattuna vuoteen 2005), luonnonkaasu – 9,9% (+34%), puuraaka-aineet – 7,5% (+5%), kemialliset tuotteet ja tavarat – 7,5% (+19%), sähköenergia – 4,8% (+56%), kivihiili ja koksi – 2,4% (+32%), malmit ja metalliromu – 5,9% (+37%), kirjometallit – 6,1% (+48%).

Suomeen suuntautuvan Venäjän viennin rakenne vuonna 2006

 
Lähde: Suomen tullitilasto.

Koneiden ja laitteiden osuus viennistä oli 1,9%. Tästä alhaisesta kokonaisarvosta huolimatta on todettava, että koneiden ja laitteiden viennin volyymi oli kasvanut v. 2006 57% verrattuna edelliseen vuoteen. 

Venäjän tuonnissa suurin osuus on valmiilla tuotteilla – 78%. Venäjän päätuontituotteet ovat koneet, laitteet ja kulkuneuvot –55,9 ( laskua 24% verrattuna vuoteen 2005), kemialliset tuotteet ja tavarat – 14,1% (+26%), paperi ja kartonki – 6,7% (+26%), elintarvikkeet – 3,5% (+26%), lääkkeet – 4,9% (+34%).

Vuonna 2006 yli 5% suomalaisten vientituotteiden fyysisestä volyymistä toimitettiin Venäjälle, samalla 70% toimituksista kuuluu autokuljetuksiin. Suomen tuonnissa Venäjän osuudeksi tulee yli 46% koko suomalaisen tuonnin fyysisestä volyymistä. Samalla 48% tavaroista vietiin Venäjältä vesiliikenteellä, 37,4% — rautatieliikenteellä ja 14,5% — autoliikenteellä.

Markkinasuhdanteet, ottaen huomioon Suomen kauppa- ja talousstrategian, paikallisten markkinoiden kapasiteetin ja tarpeet tuontituotteista, ovat edistäneet Venäjän ja Suomen tavaravaihtoa. Vuonna 2006 Suomen tilaston mukaan tavaranvaihto on ylittänyt 17 miljardia dollaria ja tuli korkeimmaksi arvoksi neuvostokauden jälkeen.

Venäjän ja Suomen kaupan yhtenä erikoisuutena on kolmansien maiden tavaroiden jälleenviennin merkittävä laajuus Suomen kautta. Suomalaisten asiantuntijoiden arvion mukaan jälleenviennin osuus Suomen viennistä Venäjälle on keskimäärin 40%. Erillisissä positioissa, esimerkiksi kulkuneuvoissa se saavuttaa 80%, lääkkeissä – jopa 40%. Mikäli jälleenviennin arvo poistetaan Suomen viennistä Venäjälle, se pienenee yli kolmasosalla.

Venäjälle suuntautuvan Suomen viennin ja jälleenviennin kehitys

Lähde: Suomen tullin tilastotiedot
*- alustavat tiedot

Toisena Venäjän ja Suomen taloussuhteiden erikoisuutena on kuormien kauttakulun volyymin kasvu viime vuosikymmenenä. Suomella on tuloportin rooli Venäjälle, jonka kautta saapuu tavaroita monista maista. 

Tällä hetkellä kuormien kauttakulun volyymi Suomen kautta Venäjälle ylittää 4-5 kertaa Suomen viennin arvon Venäjälle. Vuonna 2005 kauttakulun volyymi saavutti 28 miljardia euroa, mikä on noin kolmasosa kyseisen vuoden koko Venäjän tuonnista. Eksperttien arvioiden mukaan vuonna 2006 kauttakulun volyymi oli 30-31 miljardia euroa.

Lähde: “Russia in the Finnish Economy”, SITRA, 2006, sivu 61. 
*- alustavat tiedot

Kauttakulun volyymin merkittävä kasvu Suomen kautta Venäjälle ja tavaravaihdon kasvu maidemme välillä ovat aiheuttaneet sen, että yli kaksikymmentä vuotta sitten luotu infrastruktuuri ei pysty palvelemaan lisääntynyttä volyymiä. Vuonna 2006 Venäjän ja Suomen rajan ylitti keskimäärin 5 tuhatta kuorma-autoa päivässä, yhden kuorma-auton kuorman keskiarvo on noin 100 000 dollaria. 

Tämän tavarakulun palvelemiseksi on modernisoitava tulliasemat rajoilla, autotiet sekä Venäjän että Suomen alueella ja myös kansainväliset tulliasemat rautateillä.

Venäjän tilastotietojen mukaan Venäjän ja Suomen ulkomaankauppavaihdon kasvuvauhti oli 22,8% ja kauppavaihdon arvo oli 13199 miljoonaa dollaria. Venäjän vienti on kasvanut 20,3% ja oli 9201 miljoonaa dollaria. Samaan aikaan suomalaisten tuotteiden tuonti kasvoi nopeammin ja on lisääntynyt 29%, sen ollessa 3998 miljoonaa dollaria. Venäjän tavarakaupan ylijäämä oli 5203 miljoonaa dollaria.

Venäjän ja Suomen kaupan volyymien arvioinnissa on huomattava ero Venäjän tullin ja Suomen tullin tietojen välillä, joka on syntynyt jo kauan sitten. Vuodesta 2001 alkaen ero maidemme vientiä ja tuontia koskevien tilastotietojen välillä on alkanut kasvaa nopeasti, v. 2005 ero saavutti 4559 miljoonaa dollaria ja v. 2006 – 4340 miljoonaa dollaria.

Suurin ero on Venäjän tuonnin arvioinnissa Suomesta. Venäjän Federatiivisen tulliviraston tietojen mukaan Venäjän tuonnin volyymi Suomesta vuonna 2006 oli 3805 miljoonaa dollaria pienempi kuin Suomen tilastotietojen mukaan. Venäjän päätuontituotteet Suomesta, joista on merkittäviä tilastoeroja, ovat koneet, laitteet ja kulkuneuvot, kemiateollisuuden tuotteet ja metallit.

Lähde: Suomen tullitilasto ja Venäjän Federatiivisen tulliviraston tiedot vastaavilta vuosilta. 

Osapuolet kiinnittävät erityistä huomiota ulkomaankauppaan liittyvien tilastotietojen verrattavuuteen ja viimeisenä seitsemänä vuonna asiasta on keskusteltu joka vuosi Venäjän Federatiivisen tulliviraston Tilastohallinnon ja Suomen Tullin Tilastohallinnon työryhmän istunnoissa. Istuntojen aiheena on ollut Venäjän ja Suomen kauppaan liittyvien tietojen verrattavuus. Samalla on todettava, etteivät tämän työryhmän istunnot ole toistaiseksi tuottaneet käytännön tulosta. 

Asiantuntijoiden mielestä tilannetta edistäisi yhtenäisen tulli-ilmoituksen pikainen käyttöönotto (mahdollisesti tulli-ilmoituksen käyttöönotto, jonka Venäjän tulli saisi sähköisessä muodossa ”online” –järjestyksessä). Tämän ansiosta kahden maan tilastoissa voitaisiin merkitä yhdenmukaisesti tavaran nimi ja hinta.

Tämän lisäksi tarvitaan yhdenmukaistettujen tavarakoodien käyttöönotto. Tavaralle on annettava koodi jo tuotantovaiheessa, tällä tavoin toisistaan poikkeava kooditus, sekä uusien koodien antaminen rajan ylittäville tavaroille pienenee huomattavasti.

Kaupallis-taloudellisen yhteistyön käytäntö osoittaa, että viime vuosina kauppavaihdon kasvun lisäksi, joka aiheutuu suotuisista suhdanteista maailman markkinoilla ja erityisesti polttoaine- ja energiatuotteiden korkeista hinnoista, muutamat negatiiviset rakennetendenssit vielä säilyvät, mikä ilmenee raaka-aineiden suuren osuuden säilymisestä kaupassa. Samalla raaka-aineiden viennin kasvua Venäjältä Suomeen voi lähitulevaisuudessa hidastaa suomalaisten markkinoiden rajoitettu kapasiteetti, sekä infrastruktuurin riittämätön kehittyneisyys ja suuret liikennekustannukset. Nämä tekijät voivat vaikuttaa keskinäisen kauppavaihdon kasvuvauhdin hidastumiseen.

Samalla mielestäni on kieltämättä olemassa potentiaali Venäjän ja Suomen kaupan kehittymisen jatkumiselle. Kauppavaihdon laajennus kahden naapurimaan välillä voi tapahtua ei ainoastaan perinteisen kaupan laajennuksen ansiosta, vaan myöskin sellaisten yhteistyömuotojen käytön ansiosta kuten tuotantoyhteistyö tai aliurakointi, teollisuusklusterien perustaminen raja-alueille, tieteellistekninen yhteistyö, investointiyhteistyön laajennus energia-alalla, puu- ja jalostusteollisuudessa.

2.00

Kommentit:

Ei kommentteja